En pyörtynyt eilen, vaikka läheltä piti. Tunnustin ohjaajallemme, etten ole koskaan ennen käyttänyt spraymaalia ja hän totesi "Ai ennen vanhaan graffitit maalattiin siveltimellä". Kuinka kyynisiä opettajista onkaan tullut! Ihan kuin me kaikki olisimme tuhrineet rakennusten julkisivuja noin niin kuin kansalaisvelvollisuuden nimissä, hih!
Asiaan: Loin viimeisen silmäyksen kuparikattoon ja siinä ohessa muistin sentään teipata ikkuna-aukot umpeen. Aloitin spreijaamisen suihkuttamalla etusormeni mustaksi ja taisi siinä paitakin saada osittain uuden sävyn... Sitten ymmärsin kääntää suuttimen oikein päin ja pääsin vauhtiin! Ensimmäisen maalauskerran jälkeen olin kauhuissani. Vaivalla tekemäni katto oli kuin tulipalon jäljiltä!! Seuraavat 15 minuuttia taistelin pysyäkseni tolpillani, yrittäen samaan aikaan pestä mustaa maalia sormestani ja nenänpielistäni. Toinen maalikerros sai katon näyttämään jo rutkasti paremmalta, vaikkakin vielä vähän kummitustaloon kuuluvalta. Täytyy kyllä sanoa, että mattamusta on armollinen kaikille paikkauksille. Nyt täytyy vain tarttua pensseliin ja maalata ikkunapokat vaaleiksi, jotta katto saa silmät auki ja taloni näyttää, toivottavasti, asutulta!
WOW! The roof looks AMAZING! Can't wait to see it finished with the windows installed. gr, AM
VastaaPoistaThanks, AM! I am quite pleased with the result too! And sorry I have not sent any comments about your work lately. I've simply been wordless with admire! Have a great weekend:) Anna
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista