Upside down

Hi there!

My miniature world turned upside down tonight. Our workshop crew, your's truly included, is going to show our work at Helsinki Model Expo in the beginning of April. I don't know how many times I've said Never again! but here we go again... We will have only one more workshop night before the exhibition so every minute counts...
It's so funny! Every autumn we always chat a lot, everybody wants to catch up, but these last hours in the spring are something really different. The's no chatting, no gossiping, only semi serious faces and a queue to all the "best" machines... Fortunately we all get along very well and there's a lot of progress to be seen around, if one only had time to look around!!

I focused to the attic. There's still quite a lot to do, but with a bit of luck, I'll get it nearly finished in time...

Kiirettä pitää...

Onkohan meikäläisellä kevättä rinnassa? Tänään siivosin paremman puoliskoni kanssa oikean 1:1 kellarikomeromme ja kylläpä olimme tyytyväisiä uurastettuamme pari tuntia! Urakan jälkeen ajelin paikallisiin rautakauppohin, joista (turhaan) etsin tarvitsemiani vanereita, mutta hukkareissukaan ei tällä kertaa harmittanut! Oli jotenkin niin keväistä...

Kotiin päästyäni pyöräytin pesukoneen päälle ja pesuohjelman aikana 1) maalasin ullakon katon pohjamaalilla 2) käsittelin noin tuhat rimankappaletta vintin kattoparruiksi!

Ehkä oikea diagnoosi ei olekaan kevät, vaan kattoparruihin käyttämäni puuvaha? Aika vahvaltahan tuo tuoksuu ja jalkaa vähän heittää, mutta eiköhän tämä tästä...

Muusani, Otto, on ollut tänään aika unelias, mutta ehkä sitä eivät askareeni juuri kiinnosta?

Hetken ehdin jo huolestua että käyttämäni puuvaha on tainnuttanut pienen pojan, mutta ei sittenkään! Tarjottuani pari namupalaa Otto oli taas oma itsensä ja emmeköhän me tästäkin keväästä  selviä tuulettamalla päitämme läheisillä rantateillä!

Olen kompastunut portaisiin!

Parahin lukijani on mahdollisesti huomannut, että edellisestä postauksestani on jo aikaa. Rakennusrintamalla on tapahtunut todella vähän ja sekin vähä ei ole ollut pelkkää hyvää.
Sain alkusyksystä parvekkeen kaiteet pysyvästi paikoilleen. Homma vaati vain uuden kerroksen epoksiliimaa ja muutaman ruuvin, hyvä niin, mutta samassa hötäkässä toisen parvekkeenoven saranat irtosivat! Päätin jättää parvekeprojektin lepäämään ja yrittää jotain muuta...

Koska rakennustyöni viimeisiä suuria ponnistuksia ovat portaat, niin tuumasta toimeen! Kaksi kurssi-iltaa kirjaimellisesti istuin pari kalikkaa käsissäni, mallasin ja mallasin, mutta valmista ei syntynyt. Sorruin jopa suunnittelemaan portaiden rakentamista (oheisessa kuvassa aherrukseni helmiä) ja kokeilin lopuksi itselleni täysin vierasta lähetymistapaa: yritin rakentaa pahvimallin tulevista portaista...  Turhaa, ajan hukkaa, portaat eivät mitenkään ottaneet onnistuakseen, joten päätin yrittää jotain muuta...

Vielä on muutama kurssi-ilta ennen joulua ja ajattelin kokeilla jotain uutta. Tarvitsen jossain vaiheessa talooni huonekaluja, joten tuumasta toimeen! Ehkä kokeilen huomenna tuolin tekoa, tai sitten vain syön eväitäni ja ihmettelen maailman menoa...

Here we go again!

Yes, I have a confession to make. Once more. Those damn window fraims I made... have I told about them yet? Yes/No? Well,  I made them too short, so there's hallelujah for me!  And as this would not be shocking enough, I in fact noticed my mistake days ago, but still carried on!

Had this screwup happened a few years ago, I would have probably jumped from our 1:1 balcony into a deep drift of snow (at this time of year and not a long fall, mind you) but now I'm just cool as a cucumber, so my medication must be just about right.
Now I've already started to make some preparations to minimize the damidge but I can only say that the final result of this catastrophic building episode is going to be a big suprise mostly for myself!

Maybe some day I'll write a book named Zen and the Art of Building a Dollhouse.

Iiiik!

Olen saanut ensimmäisen virallisen seuraajan blogilleni ja vieläpä Alankomaista! Pitäisi melkein järjestää juhla tämän iloisen tapauksen johdosta, mutta työ kutsuu... Olen asettanut itselleni tämän illan takarajaksi painajaismaiselle ikkunaprojektilleni, joten ei muuta kuin sahat ja pensselit esille!  Toisaalta ilta on vielä nuori ja huomenna on päivä uus ja takarajat ovat nipottajia varten jne....


I've got my very first official reader for this blog, happy days! This would really call for celebration, but alas, work calls... It is deadline for my nightmare window frame project today but on the other hand, deadlines are for busybodies and the night is still young, plus: tomorrow is an other day. Cheers!

Window frames

What a joy!

For the last evenings and Sundays prepairing window frames has been my favorite pastime (not!!) It takes some cutting, painting with the base coat and sanding. It takes tons of my friend Oiva the Rapid Filler, more sanding and at least a thousand coats of paint between all that sanding, aaargh! It asks for nerves and it's frustrating!
Up there is a picture of a pile of half done frames and if I sound like a martyr, that's only because I am! (When it comes to painting little objects).
First my plan was to make simple window frames and paint them gray, that's it!. Then I realized they are not looking good enough (for me, of course). So I decided to add those tiny (white, painted by yours truly) bits to 'add some character'. So here we go again! I've at least doubled my jod and cutting and painting even smaller pieces! Somebody stop me! 

To be continued...

About the house

You may have read my previous blog but if not, here's a short update about what's going on.
Well, it's all about a dollshouse which I've been building for a few years. And the work is still going on. The house has now tree floor plus an attic. There are not going to be seen any dolls in this house
because I simply do not like dolls. But in my imagination Mr. and Mrs. Oiva and their dog Niilo are going to move into this building when it's finished. And when will my house be finished, heaven knows!
Oiva is an oldfashioned Finnish word and also a men's name that could be translated something like jolly or jolly good. Oiva is also a trade mark for a Finnish paint manufacturer's Rapid Filler. For years I've reminded my fellow dollshouse builders that Oiva is a girl's best friend! If there appears any unwanted scrape in the wood or any other misfortune Oiva is the answer to the proble. and believe me, I've used about a litre of it so far!

Loppiaisena

Loppiainen päättää joulun ja samalla kun laitoin joulukoristeet pois, jätin hyvästit vanhalle blogilleni. Sain alkuviikosta blogini asetukset niin sekaisin, etten saanut sitä enää palautettua alkuperäiseen muotoonsa ja päätin aloittaa uuden vuoden kunniaksi ihan alusta. Kätevää!
Toivottavasti seuraat taloni edistymistä täällä uudessa osoitteessa, Oivalassa.