Pieni helmi

Ostin muutama vuosi sitten yllä näkyvässä kuvassa olevan pöydän Kensington Dollhouse Festival - tapahtumasta. Ihan pakko se oli saada, vaikka 1:1 elämässä en tuollaista pöytää välttämättä itselleni hankkisi... Harmittaa, etten muista pöydän valmistajan nimeä, mutta ehkä joku lukijoistani (?) tunnistaa tuotteen ja valmistajan?

Pöytä oli maalaamaton ja ehkä siksi ei maksanutkaan ihan maltaita. No kuinkas sitten sattuikaan?
Kotimatkalla matkalaukussa pieni pöytäni oli ilmeisesti saanut melkoista höykytystä osakseen ja laukkua purkaessani huomasin yhden jaloista katkenneen! Sanalla sanoen harmitti!!!

Yritin muutaman kerran liimata katkenneen jalan paikoilleen, mutta ei siitä hyvää tullut. Ei auttanut puuliimat, ei epoksit...

Entäs nyt? Viime viikolla tajusi, että pajallamme on käytössä mainio Proxxonin pylväspora, joten päätin kokeilla onneani. Terän paksuudeksi valitin 1 mm ja porasin katkenneen jalan molempiin osiin noin 20 mm reiät. Sitten katkaisin mukanani olleesta ompeluneulasta sopivan mittaisen pätkän ja sivelin sen epoksiliimalla. Sujautin neulan poraamiini reikiin, "lastoitin" jalan maalarinteipillä ja  kas vain,  nyt parin päivän kuluttua pöydänjalka pitää ja on paikallaan, hih!

Paljon tähdellisempääkin tekemistä minulla olisi, mutta onnistuneen operaation innoittamana päätin tänään keskittyä pienen pöytäni maalaamiseen.

Ruma ankanpoikanen?

Löysin kätköistäni yllä näkyvän kapistuksen, jonka olen ostanut vuosia vuosia sitten. En tainnut silloin vielä rakentaa taloani, mutta rakennusprojekti on tainnut jo kyteä mielessäni...
En ole koskaan ollut varsinaisesti ihastunut tähän ostokseeni, seslonki vai mikä lie se onkaan. Erityisesti minua on inhottanut tuo väri josta heti näkee, että tuote on joko Made in Taiwan tai China.

Eilen päätin tehdä asialla jotain. Sahasin toisen puolen päädystä noin puolet pois ja pyöristin yläreunan nauhahiomakoneella, huiskis!
Spreijasin kapistuksen mattamustalla ja noin 3-4 kerrosta tarvittiin peittämään alkuperäinen väri, mutta mielestäni lopputulos on huimasti alkuperäistä parempi.

Tarvitsen taloni ullakerroksen vieras- / työhuoneeseen vuoteen ja tässä se nyt on. Tai ainakin tässä on yksi mahdollinen vuode kunnes se oikea löytyy... Kätköistäni kenties?

Upside down

Hi there!

My miniature world turned upside down tonight. Our workshop crew, your's truly included, is going to show our work at Helsinki Model Expo in the beginning of April. I don't know how many times I've said Never again! but here we go again... We will have only one more workshop night before the exhibition so every minute counts...
It's so funny! Every autumn we always chat a lot, everybody wants to catch up, but these last hours in the spring are something really different. The's no chatting, no gossiping, only semi serious faces and a queue to all the "best" machines... Fortunately we all get along very well and there's a lot of progress to be seen around, if one only had time to look around!!

I focused to the attic. There's still quite a lot to do, but with a bit of luck, I'll get it nearly finished in time...

Model Expo 2015 lähestyy

IIk!

Model Expo 2015 - tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 10.-12.4.2015 ja nyt tuli kiire saada aikaiseksi jotain esille pantavaa, iik!!
Nukkekotiyhdistyksen pienoishuonekilpailun aiheena on tänä vuonna vintti/ullakko ja vaikka en kilpailuun aiokaan osallistua, on tarkoitukseni tuoda Oivan talon vintti näytille. Ja jos jotain aikoo tuoda näytille, olisi tietenkin hyvä saada edes osittain valmista aikaan, siispä: lauantaiehtoo on hujahtanut (Bilteman) puutikkujen pahoinpitelyssä, eli 'antiikkia' on täällä meillä päin tehty!

Nuo sytytystikuiksi tarkoitetut rimat on niin huolella hiottu, että ei auttanut kuin ottaa kirves (lue: puukko) käteen ja pistää ranttaliksi! Vielä kevyt kerros männyn sävyistä puuvahaa pintaan ja parvekkeelle kuivumaan huomisen jatkokäsittelyä varten. Saapa nähdä mitä näistä syntyy!

Kiirettä pitää...

Onkohan meikäläisellä kevättä rinnassa? Tänään siivosin paremman puoliskoni kanssa oikean 1:1 kellarikomeromme ja kylläpä olimme tyytyväisiä uurastettuamme pari tuntia! Urakan jälkeen ajelin paikallisiin rautakauppohin, joista (turhaan) etsin tarvitsemiani vanereita, mutta hukkareissukaan ei tällä kertaa harmittanut! Oli jotenkin niin keväistä...

Kotiin päästyäni pyöräytin pesukoneen päälle ja pesuohjelman aikana 1) maalasin ullakon katon pohjamaalilla 2) käsittelin noin tuhat rimankappaletta vintin kattoparruiksi!

Ehkä oikea diagnoosi ei olekaan kevät, vaan kattoparruihin käyttämäni puuvaha? Aika vahvaltahan tuo tuoksuu ja jalkaa vähän heittää, mutta eiköhän tämä tästä...

Muusani, Otto, on ollut tänään aika unelias, mutta ehkä sitä eivät askareeni juuri kiinnosta?

Hetken ehdin jo huolestua että käyttämäni puuvaha on tainnuttanut pienen pojan, mutta ei sittenkään! Tarjottuani pari namupalaa Otto oli taas oma itsensä ja emmeköhän me tästäkin keväästä  selviä tuulettamalla päitämme läheisillä rantateillä!

Oh no, the building inspector strikes again!

Hi there!

Tonight at our workshop I continued planning (yes, me planning)! and making my miniature attic.
I cut and treated wood for rafters, board etc. Before leaving back home I marked every piece carefully and I organized every part well in a large bag, because the attic element is still quite fragile and I dread to transport it from A to B and back to A again...

Otto - the rascal is a true opportunist.
Any bag put down on the floor means a potential yummy for him. Can you guess the rest of this story?

Well... tomorrow, in a daylight yours truly will pick up and organize the pieces of a jigsaw puzzle!

Any need for a four legged worker at any customs office? Anywhere? Our Otto - the hurricane, is a very hard working and very thorough!!

Tästä se lähtee! Vintti on nyt tekeillä ja kuten jo tästä pienestä maistiaisesta näkyy, tulee Oivalan vintti varmasti piankin täyttymään kaikesta tarpeellisesta ja tarpeettomasta säilytettävästä...